Bula Fijiii oujee

Osaan puhua Fidziä nykyään, Bula! Siinä oli kaikki mitä tarvii osata.

Sitten yllättäviin uutisiin: hauskaa oli.

Kierreltiin parin vaihtarin, Marien (yllä) ja Helgan, kanssa Yasawas-nimisellä saariryhmällä, Bulatime, Bula-auringonnousuja ja -laskuja, Bulakuutamouinti, Bulamaisemia, Bulaihankaikkea.

Alla reissun suosikki eli Bulariippumatto.






Bulakookostytöt, yllä Paris jonka kanssa meillä oli kookoksen etsintä sekä avausoperaatio, alla wannabevoodoonukkekookos rannalla.


Snorklailu oli suurinta parhautta ja sitä tuli tehtyä paljon. Ehkä kohokohta oli nähdä paholaisrauskuja (manta ray). Ne oli jotai 3-4m kokosia ja hurjan näkösiä kun tuli kohti suu ammollaan. Minä olisin mahtunut sinne suuhun todella helposti.

Testasin Marien vedenalaiskamerapussia ja otin ehkä tuhat kuvaa erilaisista kaloista ja koralleista..vastustin kiusausta ja pistin tähän vaan muutaman koska muutenkin tuli vähän kuvarunsas päivitys..Ja ehkä jokasta kalaa ei tarvi raportoida.

Tänään lähtee

Vesiputouksia ja piiskaniskuja

Houkuttelin Lauran, Stevenin (kämppiksiä) ja Signen puskakävelylle Lamingtonin kansallispuistoon, maailmanperintösademettää vajaan parin tunnin ajon päässä täältä.


Siellä oli muutamia vesiputouksia, esim. Yarrabilgong, Coomera, Gwonorbull, Gwongorenda, Gogindara, Goorinya, Ungurungbano, Nahnangboola, Bahnamboola, Burrajam, Kagoonya, Gwongondoolba, Chigigunya, Neerigomindalala ja Goorawa falls ja Moolgoolong cascades. Sopii yrittää lukea ääneen nopeasti läpi. Alla Yarrabilgong ja Coomera falls ja Moolgoolong cascades.



Nähtiin yksi huippu eläin. Tai nähtiin enemmänki mut yks vaa mitä en ollu nähny ennen ja oikeestaa niitä oli kolme eikä yks. Se oli vähän niinko mini-wallaby, sukua niille mut eri lajia, tarkemmin red-necked pademelon. Eli sellanen kissan kokonen pomppiva ihkusöpö otus.


Tuolla on motivoivaa puskakävellä kun piiskaniskut on tarjottu metän puolesta. Niistä pitää huolen piiskalintu (whipbird) joka alottaa sellasella piiiip-hälytysäänen kuulosella jutulla ja lopettaa jokasen piippauksen ääneen joka kuulostaa piiskan iskulta ilmaan.

Pakollinen maisemakuva:

Lisää puskakävelyä

Tästä alkoi matka Flinder's Peakille, lupaavalta näytti todellakin.


Suureksi pettymyksest reitille menemisen lisäksi myös jojottelu oli kielletty.


Tuolta vuorten kuuluu näyttää, täydellisiä kartioita, ihan kuin sarjakuvissa.


Maailma oli taas tänään aika pieni. Tuolla oli mukana sellanen aussityttö joka kertoi käyneensä hiljattain Tampereella (random loma vaan johonkin kauas) ja kehui kovasti Hookin siipiä ja Pyynikin näkötornin munkkeja =)

Lintuja

Jos jotain niin lintuja täällä ainakin riittää. Suurin osa niistä näyttää jollain tavalla hassuilta ja yrittää varastaa kaiken mahdollisen ruuan, niinkuin tämä:


Jotkut taas on aika hianoja, tai nämä on ehkä enemmänkin cool, keesi ja kaikki.

Tehty.

Eilen tehtiin huippu maratonreissu Gold Coast Maratonille (ja täysin ilman lääkärinteltassa käyntiä, tadaa)! Niinkuin nimi antaa ymmärtääkin maisemat oli ihan mahtikset ja aurinkokin innostui porottamaan ihan huolella..kippasin kohtuu monta litraa vettä päälleni matkan aikana. Alla kuva samalta maratonilta mutta eri vuodelta, ihan maiseman takia vaan. Tuo silta oli siinä heti lähdön jälkeen, näytti käsittämättömän hienolta ku tuhannet juoksijat lähti ja täytti tuon sillan.


Huh huh kyllä vähän jännittikin kun oli pajon huonommassa kunnossa kun viime yrittämällä, mietin että onko täysin typerää lähteä näin huonolla reenillä yrittämään, mutta onneksi koitin, läpi meni ja huippukivaa oli!

Otin nyt sitten uuden asenteen tähän touhuun ja päätin että mieluummin nautin tapahtumasta ja maisemista kun yritän saada mitään aikaa. Alkumatkan juoksin perusmukavaa lenkkivauhtia, reilussa puolimatkassa maha teki tenät ja jouduin kävelee ja venyttelee jonku aikaa, loppumatka menikin ehkä hieman löysäillessä..30 km kohdalla aikaa oli kulunut 3h mutta lopun löysäily pisti loppulukemiksi 4.29.

Jopa melkein huono omatutunto tuli loppumatkasta kun oli ihan naurettavan hyvä olo..mutta päätin että nyt saa löysäillä ja nautiskelin senkin edestä. Ja tietty sai vauhdikkaan loppukirin ku oli voimia jäljellä, ei mitään väliä noin pitkällä matkalla mutta kyllä se hienolta tuntuu =)

Tässä on meidän maratonporukka, minun lisäksi Signe, työkaveri, ja miehensä Brian. Heillä meni myös hyvin, Brian juoksi aikaan 4.18 ja Signe (tykki) rikkoi ennätyksensä ja sai ajaksi 3.36 (vau).



Ainoa tavoite joka jäi saavuttamatta oli että en nähnyt yhtäkään valasta vaikka yritin kovasti kuikuilla merelle. Ja kyllä, puhun nyt muuttoa tekevistä ryhävalaista enkä ole vain ilkeä kanssaihmisiä kohtaan tms. Niitä polskii tuolla tähän aikaan vuodesta paljon ja ajattelin että mikä ois hienompaa kun nähdä valas kun juoksee maratonia. Kaikilla meillä on tavoitteemme.

Kotoisaa

Olin yhen norjalaisen läksiäisbileissä viime viikonloppuna, päästyään kotiin se sanoi että tietää olevansa bergenissä kun on autiomaassa ja sataa. Bileissä oli pari suomalaista reppureissaajaa joilla oli salmaria ja jallua, mukavan kotoinen olo tuli :)